Kirjoitukset
EU-VAALIT OVAT TÄRKETÄT TASA-ARVONKIN KANNALTA
Hämeen Kokoomusnaiset haluaa muistuttaa, että kesäkuussa käytävät Euroopan parlamentin vaalit ovat merkittävät niin Suomen kuin koko Euroopan kehityksen kannalta. Vaalit tarjoavat mahdollisuuden vaikuttaa EU:n politiikkaan ja lainsäädäntöön niin, että ne heijastavat paremmin kaikkien kansalaisten tarpeita ja näkemyksiä.
Erityisen tärkeänä Hämeen Kokoomusnaiset pitää naisten ja tyttöjen tarpeiden ja näkökulmien huomioimista ajassa, jolloin naisvihaa lietsovat äänenpainot ovat voimistuneet etenkin sosiaalisessa mediassa. Äänestämällä voimme valita edustajia, jotka ovat sitoutuneet edistämään tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta kaikilla elämänalueilla.
Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus. Mutta enemmän kuin velvollisuus, äänestäminen on myös oikeus ja tilaisuus vaikuttaa EU:n politiikkaan, sen suuntaan ja myös tärkeänä pitämiimme arvoihin. Hämeen Kokoomusnaiset toivoo, että kesäkuussa Euroopan parlamentin jäseniksi valitaan merkittävä joukko edustajia, jotka jatkossakin edistävät eurooppalaisia arvoja: vapautta, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamista, kansanvaltaa, tasa-arvoa ja oikeusvaltioperiaatetta.
Tulevissa vaaleissa voidaan rakentaa parempaa ja oikeudenmukaisempaa Eurooppaa kaikille sen kansalaisille. Tärkeää on, että Suomen ääni Euroopassa on jatkossakin aktiivinen, EU:n yhtenäisyyttä lujittava ja jokaisen yksilönkin turvallisuutta vahvistava.
Hämeen Kokoomusnaiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Janakkalassa 17.4.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja
Teresa Rautapää
teresa.rautapaa@gmail.com
Hämeen Kokoomusnaisten piirihallitus valittu- Liisa Juvosesta Hämeen Kokoomusnaisten puheenjohtaja v. 2023
Hämeen Kokoomusnaisten syyskokous pidettiin keskiviikkona 23.11. Syyskokouksen paikkana toimi pitkäaikaisen toimijan Riitta Lindellin koti Turengissa.
Kokouksen puheenjohtajana toimi Janakkalan sivistyslautakunnan puheenjohtaja Katriina Jaakonsaari. Poliittisen tilannekatsauksen piti Hämeen Kokoomuksen puheenjohtaja Miia Antin.
Kokouksessa tehtiin luottamustoimijavalinnat vuodelle 2023. Piirin puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Liisa Juvonen, varapuheenjohtajaksi Raija Lautanen ja taloudenhoitajaksi Marja-Leena Koivisto.
Piirihallitukseen valittiin jäseniksi Minna Heinonen-Pesonen, Arja Huttunen, Riitta Lindell, Leenamarja Keipilä, Lea Smolander, Mia Mironoff, Raija Hakkarainen, Mirka Ertoila ja Salla Kasakkamäki. Piirihallituksen varajäseneksi valittiin Seija Saittakari, Anja Vahteristo-Järvinen, Ida Rantanen, Merja Vahter, Carita Lintukoski, Maija Tuuri, Teresa Rautapää, Minna Heikkinen ja Marianne Siren. Onnittelut kaikille valituksi tulleille!
Henkilövalintojen ohella kokouksessa käsiteltiin muut sääntömääräiset asiat. Piirin toimintaa määrittävät ensi vuonna huhtikuussa järjestettävät eduskuntavaalit, joissa tavoite on Hämeessä neljän kansanedustajapaikan saaminen. Lisäksi aloitetaan valmistautuminen tuleviin presidentinvaaleihin, jotka järjestetään tammikuussa 2024. Loppuvuodesta 2023 järjestetään myös Kokoomuksen Naisten Liiton edustajakokous, jonka henkilövalintoihin ja poliittisiin linjauksiin piiri tulee vaikuttamaan aktiivisesti.
Julkaistu 24.11.2022
Hämeen Kokoomusnaisten luottamustoimijat valittu vuodelle 2022- Laura Heikinheimo Hämeen Kokoomusnaisten uusi puheenjohtaja
Hämeen Kokoomusnaiset ry järjesti sääntömääräisen syyskokouksen torstaina 25.11. Kokous järjestettiin hybridimallilla Heinolan kaupungintalolla ja Teamsin välityksellä. Syyskokouksessa piirin puheenjohtajaksi vuodelle 2022 valittiin Laura Heikinheimo. Heikinheimo on ollut useamman vuoden aktiivisesti Kokoomusnaisten toiminnassa mukana sekä piirihallituksen jäsen. Hän on koulutukseltaan päihde- ja mielenterveystyön lähihoitaja ja työskentelee tällä hetkellä aluevaalikoordinaattorina Hämeen Kokoomuksella. Vaalien jälkeen Laura jää vanhempainvapaalle ja keskittyy ensi vuoden luottamustoimintaan.
Heikinheimo kommentoi innostuneena tulevaa vuotta puheenjohtajana:
“Olen iloinen, että tulin valituksi tähän tärkeään tehtävään. Ensi vuosi on merkityksellinen aluevaalien ja eduskuntavaaleihin valmistautumisen kannalta. Haluamme olla piirinä tukemassa upeita ehdokkaitamme ja varmistaa kokoomuslaisten arvojen näkymisen niin kunta- kuin kansallisellakin tasolla. Haluamme myös olla nostamassa yhteiskunnalliseen keskusteluun niitä aiheita, joissa naisen asema ei vieläkään ole tasa-arvoinen. Juuri tasa-arvon kannalta Kokoomusnaisten toiminta on todella arvokasta.”
Piirijärjestön varapuheenjohtajaksi valittiin Hämeen Kokoomusnaisten pitkänlinjan toimija Liisa Juvonen. Piirijärjestön taloudenhoitajaksi valittiin Marja-Leena Koivisto ja piirihallituksen jäseniksi Riitta Lindell, Leenamaria Keipilä, Raija Lautanen, Minna Heinonen-Pesonen, Mia Mironoff, Johanna Stenlund, Salla Kasakkamäki, Mirka Ertoila ja Anja Vahteristo-Järvinen. Piirihallituksen varajäseneksi valittiin Maija Tuuri, Riitta Lehtonen, Pirjo Valkjärvi-Nystedt, Jutta Äijälä, Ida Rantanen, Merja Vahter, Minna Heikkinen, Teresa Rautapää, Raija Hakkarainen ja Seija Saittakari.
Syyskokouksessa käsiteltiin myös muut syyskokouksen sääntömääräiset asiat. Piirijärjestön vuodelle 2022 hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa korostuvat tammikuussa järjestettävät aluevaalit, Kansallisen Kokoomuksen kesällä Kalajoella järjestettävään puoluekokoukseen valmistautuminen sekä vuoden 2023 eduskuntavaaleihin valmistautuminen.
Julkaistu 29.11.2021
Hämeen Kokoomusnaiset onnittelee edustajakokouksessa valittuja!
Onnea Hämeen Kokoomusnaiset! Viikonloppuna järjestettiin Seinäjoella Kokoomusnaisten edustajakokous. Hämeen Kokoomusnaisten ehdokkaat menestyivät kokouksen henkilövalinnoissa erinomaisesti!
Salla Mäkelä Lahden Kokoomusnaisista valittiin Kokoomuksen Naisten Liiton varapuheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle!
Salla Kasakkamäki Wellamon Kokoomusnaisista valittiin Kokoomuksen Naisten Liiton liittohallitukseen ja liittohallituksen varajäseneksi Laura Heikinheimo Hämeenlinnan Kokoomusnaisista seuraavalle kaksivuotiskaudelle.
Lisäksi Hämeen Kokoomusnaiset onnittelee lämpimästi piirin jäsentä europarlamentaarikko Sirpa Pietikäistä, joka kutsuttiin edustajakokouksessa Kokoomuksen Naisten Liiton kunniajäseneksi.
Kokoomuksen Naisten Liiton edustajakokouksessa valittiin liiton puheenjohtajaksi kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Pohjanmaalta Satu Ylisiurua-Hemminki. Liittohallitukseen valittiin yhteensä 12 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.
Paljon onnea kaikille valituille!
Julkaistu 14.11.2021
Hämeen Kokoomusnaiset esittävät Salla Mäkelää ehdolle Kokoomuksen Naisten Liiton puheenjohtajaksi.
Salla Mäkelä on toiminut Kokoomuksen Naisten Liiton liittohallituksessa sekä Uudenmaan että Hämeen varsinaisena jäsenenä. Tällä kaudelle hän on ollut liiton työvaliokunnan ja vaalityöryhmän jäsen. Pitkäaikaisena Kokoomusnaisten aktiivina sekä järjestöjohtajan kokemuksella hän pystyy tukemaan vahvasti sekä keskustoimistoa, piirejä että paikallisyhdistyksiä toiminnan kehittämisessä.
Kokoomuksen Naisten Liiton tulee:
Kirkastaa liiton talous- ja hallintomallia
Lisätä liiton vaikuttavuutta ja kasvattaa jäsenmäärää
Varmistaa toimihenkilöiden pysyvyys ja luoda avoin tekemisen meiningin kulttuuri.
” Suunnitellaan, toteutetaan ja valitaan parhaat käytänteen, jotta toimintamme olisi vakaata ja meitä olisi enemmän vaikuttamassa yhteisten tavoitteidemme saavuttamiseksi.”
Laaja-alainen perusopetus
Jokaisen perheen on voitava luottaa siihen, että oma kunta, asuinpaikasta riippumatta, tarjoaa lapsille ja nuorille tasa-arvoiset mahdollisuudet tavoitella kaikkia niitä asioita, joita elämässä on tarjolla. Jokaisen lapsen on saatava peruskoulussa riittävät tiedot ja taidot sekä innostus oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän.
Kunnissa on kiinnitettävä huomiota monipuoliseen ja laaja-alaiseen perusopetukseen sekä erityishuomiota niihin aineisiin, jotka ovat kirjattuna opetussuunnitelmaan. Tällä hetkellä yksi iso puute on mm. yhtenäinen vesiturvallisuuteen liittyvä opetusmateriaali OPS16 mukaisesti. 1-2 -luokkalaiset tulee tutustuttaa vesiliikuntaan ja liikunnanopetuksen tulee varmistaa alkeisuimataito. 3-6 -luokkalaisille liikunnan opetukseen tulee sisältyä uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetus. Suomi on tunnettu tuhansien järvien maana, joten tämäkään lisäys opetussuunnitelmassa ei todellakaan ole tarpeeton vaan päinvastoin. Kun tätä veneilypelastuksen ja perusuimataidon asiaa on kysytty kunnilta, niin monesta tulee sama vastaus: ei ole aikaa, yhtenäisiä opetusvälineitä tai määrärahoja. Miten lisätä sivistystoimen rahoitusta? Olemmeko tulevaisuudessa enemmän yksityisten tai säätiöiden avustusten varassa uusien aineiden oppimateriaalihankinnoissa?
Tästä pääsemmekin toiseen tärkeään aiheeseen, joka on talouden muutostrendien ja rahankäytön ymmärtäminen. Säästämisen ja talouden hallinta tulee olla osa yhteiskuntaopin opetusta jo alakoulusta lähtien. Lapsen ja nuoren on tärkeä ymmärtää rahankäytön lainalaisuudet, jotta säästämisen kulttuuri pahan päivän varalle ymmärrettäisiin jo varhaisessa vaiheessa. Tällöin nuoremme säästyisivät hallitsemattomalta velkaantumiselta ja pikavippien ottamiselta. Talouden teemaan kuuluu myös matemaattisten aineiden ja yrittäjyyskasvatuksen opettamisen lisäämisen.
Viimeisenä aiheena haluan nostaa uuden teknologian käyttöönoton perusopetuksessa ja Covid-19 vaikutuksista uusiin oppimisympäristöihin ja opetusmenetelmiin. Uuden teknologian hyödyntäminen tulee taata jokaiselle perusopetuksen oppilaalle tämän asuinpaikkakunnasta riippumatta. Kaikki eivät ole aina kiinni myöskään resursseista vaan halusta oppia uuttaa. Itse olen ollut alakoulussa 80-luvulla ja me olimme yksi ensimmäisistä luokista Porissa, jossa opeteltiin ATK-taitoja Commodorella. Tämä ei ollut silloin osa opetussuunnitelmaa, mutta opettajan ja oppilaiden riittävä kiinnostus aiheeseen riitti. Covid-19 myötä opetus opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt ovat kehittyneet. Uuden teknologian hyödyntäminen tulee taata jokaiselle perusopetuksen oppilaalle tämän asuinpaikkakunnasta riippumatta. Teknologia mahdollistaa opetuksen yksilöllisen eriyttämisen ja sopii oppijalähtöiseen tapaan oppia. Laaja-alaisen perusopetuksen kehittyminen ei kuitenkaan onnistu ilman innostunutta ja koulutettua opetushenkilöstöä, joilla on riittävät valmiudet opettaa lapsia ja nuoria nykypäivän työelämän haasteisiin ja tarpeisiin.
Salla Mäkelä
Kokoomuksen naisten liitto, liittohallituksen jäsen
Hämeen Kokoomusnaisten hallituksen jäsen
Vastuullista ympäristöpolitiikkaa
Kaupungit ja yritykset ovat ottaneet tosissaan vastuullisen toiminnan ympäristön näkökulmasta. Hallitus on linjannut, että Suomi on hiilineutraali 2035 mennessä ja saman aikataulun on luvannut Helsinki. Tampere on asettanut tavoitteekseen vuoden 2030 ja Turku vuoden 2029.
Lahti, joka toimii myös Euroopan ympäristöpääkaupunkina vuonna 2021, on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali kaupunki jo vuoteen 2025.
Monen kuntalaisen tietoisuus vastuullisista ympäristöteoista on jo lisääntynyt jätteiden kierrätyksen osalta. Kerrostaloissa on pääsääntöisesti käytössä eri kierrätysastiat energia-, seka- ja biojätteille sekä metallille, lasille, kartongille ja paperille. Uuden jätelain tullessa voimaan 2021 omakotitalouksien jätteiden keräysastiat lisääntyvät myös varmasti.
SUURI PUUTE on vielä lumppujen kierrätyksen tilanne; ne pannaan tällä hetkellä energiajätteisiin. Jotta tietoisuus lisääntyisi riittävän varhain, olisi tärkeä aloittaa kiertotalouden koulutus kaikissa peruskouluissa.
Tänä päivänä moni kuntalainen on ympäristöä säilyttävä ja hankkii kotitalouteen kestäviä, energiatehokkaita ja kierrätettäviä tuotteita. Kuntien ja niissä toimivien jäteyhtiöiden vastuulla on kierrättämisen ja lajittelun helppouden mahdollistaminen.
Kiertotalousosaamista lisäämällä löydetään uutta liiketoimintaa, jonka avulla kasvatetaan materiaalikierrätysastetta ja vähennetään ympäristökuormitusta. Lahdessa sijaitsevan Kujalan jätekeskuksen yritysekosysteemi on hyvä esimerkki siitä, miten yritykset hyötyvät keskinäisessä yhteistyössä toistensa sivuvirtatuotteista.
TALOUDELLISESTI kestävässä kunnassa elinkeinoelämän tulee olla sopusoinnussa luonnon kanssa, mikä tarkoittaa, että tuotanto on energiatehokasta ja tuotteet ovat kierrätettäviä, jolloin jätettä syntyy minimaalinen määrä. Kuntien kaavoittamisessa ja rakentamisessa tulee ottaa paremmin huomioon arjen toimivuus ja ympäristön kannalta kestävä elinympäristö.
Kuntien ja kaupunkien tulee panostaa hiilineutraaliin rakentamiseen, jossa purkujätteitä hyödynnetään systemaattisesti, lisätään rakentamisen energiatehokuutta sekä puurakentamista. Uusien asuinalueiden ja kuntien palveluiden tulee olla riittävän lähellä toisiaan ja helposti saavutettavissa.
Lasten ja aikuisten liikkumisen paikasta toiseen mahdollistavat sujuvat ja turvalliset joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyt. Toimiva, kattava ja kohtuuhintainen julkinen liikenne huomioi eri käyttäjäryhmien tarpeet.
MIKSI JUURI Lahti valittiin Euroopan ympäristöpääkaupungiksi, juontaa juurensa Vesijärven kunnostuksesta 1970-luvulla. Pahasti saastuneen vesistön puhdistus loi pohjan lahtelaiselle ympäristöosaamiselle ja tutkimukselle. Vesijärven hoitomallia on hyödynnetty jo yli tuhannen suomalaisen vesistön kunnostuksessa.
Vesistön lisäksi luonnon monimuotoisuus ja retkeilymahdollisuudet eri luonnonsuojelualueilla vaativat vastuullista toimintaa. Ympäristökasvatuksen merkitys kouluissa ja päiväkodeissa lisääntyy, jotta luontomme säilyy ainutlaatuisena myös seuraavilla sukupolville. Vastuullinen toiminta lähtee niistä, jotka katsovat meitä peilin kautta takaisin.
Salla Mäkelä
Lahden Kokoomusnaisten puheenjohtaja
Hämeen Kokoomusnaisten hallituksen jäsen
Mikä lääkkeeksi vauvakatoon?
16.11.2019
Edellisen hallituksen aikana lanseerattiin “synnytystalkoot” ja alkoi suuri keskustelu siitä, miksi Suomessa ei synny enää lapsia. Keskustelu on ollut rikasta ja useita erilaisia lääkkeitä onkin jo keksitty syntyvyyden lisäämiseksi. Jotkut kunnat tarjoavat rahaa jokaisesta syntyneestä lapsesta ja isiä kannustetaan pitämään isyysvapaitaan työelämän tasa-arvoistamiseksi. Minun mielestäni erilaisten kannustimien keksiminen on sama asia kuin hometalossa pelkän katon remontointi. Se ei ratkaise asian ydintä. Pikavippien sijaan meidän pitää kehittää kulttuuriamme ja tapaamme puhua vanhemmuudesta sekä lapsista. Ja sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen ihmisten ratkaisujen suhteen tulee lopettaa heti!
Tulevien sukupolvien syyllistäminen lapsettomuudesta ja jatkuva muistutus eläkkeistä tulee myös lopettaa tämän aiheen ympärillä. Mikäli haluamme veronmaksajia lisää, on siihen paljon nopeampia keinoja kuin syntyvyyden lisääminen, sillä vaikka länsimaissa syntyvyys laskee, niin maapallo kärsii edelleen ylikansoittumisesta. Minä uskonkin, että kaikki tämä syyllistäminen ja mystisen kiireen luominen urakehitykseen on vaikuttanut siihen, että Suomessa on suuri kuilu toteutuneen ja toivotun lapsiluvun välillä tai ainakin näin juuri tehdystä perhebarometrista voidaan huomata. Muistan itsekin itkeneeni vessassa, toivottu positiivinen raskaustesti kädessä, että urani sekä elämäni oli nyt tässä. Onneksi olen voinut jälkikäteen todeta, että elämä on vasta edessä.
Vanhemmuus ja lapsen saaminen mullistavat monen elämän, niin henkisesti kuin fyysisestikin ja juuri näistä syistä on tärkeää saada tukea sekä aikuisten seuraa uusien kokemuksien äärellä. Kenenkään ei tarvitse tai pidä joutua olemaan yksin vanhemmuuden kanssa.
Vaikka meillä on tarjolla jo nyt yksi tasa-arvoisimmista vanhempainvapaajärjestelmistä sekä yhteiskuntamme tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia kohdata vertaisiaan, ei mikään korvaa läheisten tarjoamaa tukea sekä esimerkkiä. Meistä jokainen voi vaikuttaa siihen, minkälaiseen sävyyn puhumme asioista ja miten hyväksymme muiden valinnat. Me voimme myös muistuttaa itseämme ja toisiamme siitä, että kaikkea ei tarvitse saada heti ja kaikessa ei tarvitse onnistua.
Kokoomusnaiset ovat vuosisatojen ajan tehneet työtä perheiden ja tasa-arvon puolesta, siksi pyydämmekin, että tulevaisuudessa me kaikki oppisimme arvostamaan erilaisuutta ja tekisimme asioita yhdessä yhteisölle. Meidän pitää tuoda käsitys vanhemmuudesta tähän päivään sillä ympäristömme on erilainen kuin ennen. Voisiko tehokkain lääke tähänkin olla erilaisuudesta iloitseminen?
Ida Rantanen
äiti ja varapj.
Lahden Kokoomusnaiset ry
Arjen ympäristötekoja
7.3.2019
Nuorilla ja nuorilla aikuisilla on suuri ilmastohuoli. Ahdistus voi lamauttaa, mutta toiminta, ja tieto siitä, että asioille tehdään jotain, auttaa: Juttele opettajan ja kaveriesi kanssa. Kerro huolestasi ja jaa ajatuksiasi! Kävele, pyöräile ja opettele kulkemaan bussilla. Tee yhteistyötä ja jaa muiden kanssa – jakamalla saat enemmän! Maista uutta ruokaa ennakkoluulottomasti. Valitse lautaselle enemmän kasviksia. Opettele koodaamaan ja käyttämään teknologiaa. Tee itse pelejä! Kun tarvitset uutta, selvitä mikä on laadukasta ja hanki kestävää. Kaiken ei tarvitse olla uutta ja kaikkea ei tarvitse omistaa. Liiku luonnossa ja ulkoile! Saat hyvän kunnon, terveyttä ja hyvää mieltä. Korjaa, kunnosta ja valmista itse ruokaa. Opettele uusia taitoja. Lajittele roskat roskiksiin.
Me aikuiset siirrämme elämäntapojamme uusille sukupolville, vaikka haluaisimme opettaa heille kestävämpää elämäntapaa. Mitä jos opettaisimme lapset ja nuoret katsomaan tuotteiden alkuperää, kasvattamaan itse ruokaa, korjaamaan ja kunnostamaan rikki mennyttä, hyödyntämään olemassa olevia resursseja ja toimimaan osana jakamistaloutta? Mitä jos opettaisimme ajamaan sähköpyörää, käyttämään julkista liikennettä, kokkaamaan itse, ja innovoimaan palveluita tuotteiden sijaan? Mitä jos opettaisimme keräämään roskat luonnosta ja tarkkailemaan lähivesistöjen kuntoa? Mitä jos opettaisimme asentamaan ja huoltamaan aurinkopaneeleita ja valitsemaan kestävän sähkösopimuksen? Voisimmeko ilmastotietoisuuden lisäksi levittää kestävyysosaamista?
Energiamurros on tulossa, se on hyvä aikuisten ymmärtää. Nuoret tarvitsevat uusia taitoja. Suomalaisilla on samalla hyvät bisnesmahdollisuudet energia-, vesi- ja kiertotalousasioissa. Tulevaisuus ei ole luopumista, vaan täynnä toivoa!
Heinolan Kokoomusnaiset ry
Kokoomus.fi - Kokoomuslaisia keinoja ympäristöhaasteisiin: Vapaus tarvitsee vastuuta